Raportti HL7 European WGM-osallistumisesta

HL7 Europen Working Group Meeting ja EU-a-thon järjestettiin Lissabonissa 10.-14.2.2025. HL7 Finlandin jäsenistöstä tapahtumaan osallistuivat Duodecimin Joonas Mäkinen ja Joonatan Vuorinen sekä Sensotrendin Mikael Rinnetmäki. Tässä Joonatanin ja Mikaelin matkaraportti.

Taustaa

HL7 Europe on aktivoitunut viime aikoina ja kyseessä oli toinen peräkkäinen WGM, tai varmaankin toinen ikinä. Edellinen tapaaminen järjestettiin viime vuoden tammikuussa osana Athens Digital Health Week -tapahtumaa.

Kuten edellisenä vuonna Ateenassa, tälläkin kertaa Lissabonissa oli samalla viikolla usean eri EU-hankkeen kick-off tai muuten vain läsnätapaaminen. Tuo konsepti vaikuttaa kyllä hyvältä, niputtamalla useita tapahtumia ja hankkeiden tapaamisia yhteen saadaan paikalle hyvä joukko alan asiantuntijoita.

WGM-tapaamiseen oli kertynyt 102 rekisteröintiä, mikä ylitti järjestäjien odotukset. Early bird -hinta oli 399 € ja varsinainen hinta 450 € / henkilö. WGM-tapaamisen lisäksi Lissabonissa oli samaan aikaan vähintään saman verran eri EU-hankkeiden tapaamisiin osallistuvia alan ihmisiä.

HL7 Europen tapahtuma oli jaettu kahteen osaan, EU-a-thoniin ja WGM-osaan. Näitä edelsi vielä erillinen HL7 Europe Technical coordiNation Team (TNT) -tapaaminen.

Technical coordiNation Team (TNT)

Technical coordiNation Team on vähän kuin HL7 Europen tekninen komitea. Järjestäytyminen on kuitenkin varsin epämuodollinen ja jäseneksi pääsee vain kutsun kautta. Ja kutsun voi saada osoittamalla kyvykkyyttä tekniseen toteutukseen ja teknisistä asioista keskusteluun sekä olevansa hyödyksi HL7 Europen soveltamisoppaiden kehitykselle. Kullakin HL7 Europen jäsenjärjestöllä voi olla korkeintaan kaksi jäsentä ja lisäksi mukaan voidaan ottaa tarkkailijajäseniä (esimerkiksi maista, joilla ei ole omaa HL7-affiliaattia tai jonka affiliaatti ei jostakin syystä ole HL7 Europen jäsen).

TNT vahvisti tapaamisessaan rosterin tälle vuodelle ja teki joitakin säätöjä omien toimintatapojensa määrityksiin. Tapaamisessa myös luotiin ehdotettu yhteinen rakenne kaikille HL7 Europen luomille ja ylläpitämille FHIR-soveltamisoppaille. Lisäksi päätettiin aloittaa FHIR Community Process -menettely. Tuossa menettelyssä toimija (tässä tapauksessa HL7 Europe) kuvaa toimintansa FHIR-soveltamisoppaiden kehitykseen liittyen ja saa tuota vastaan käyttää FCP-logoa soveltamisoppaissaan. Tuo FCP-logo on siis eräänlainen laatuleima, joka takaa, että soveltamisoppaat kehitetään asianmukaisella tavalla ja asetettujen laatukriteerien mukaisiksi.

Alustava ajatus on, että HL7 Europe hankkii ensin omaan käyttöönsä FCP-logon ja pyrkii sen jälkeen toimimaan tahona, joka voi myöntää saman statuksen muille.

Lisäksi tapaamisessa keskusteltiin siitä, voisiko HL7 Europe julkaista, suositella tai jotenkin muuten tuoda esiin muiden toimijoiden luomia soveltamisoppaita, jotka jotenkin liittyvät HL7 Europen omaan toimintaan tai olisivat hyödyksi yhteisölle. Tämän suhteen ei tehty mitään päätöksiä.

Eu-a-thon

Eu-a-thonissa pyrittiin validoimaan HL7 Europen koordinoimia FHIR-soveltamisoppaita FHIR Connectathon -tyyliin. Sana Connectathon on Euroopassa IHE-organisaation rekisteröimä, eikä sitä voi käyttää, mutta meininki on siis sama kuin HL7 Internationalin FHIR Connectathon-tapahtumissa. Noissa tapahtumissa pääsee siis tarkemmin tutustumaan soveltamisoppaiden sisältöön, tapaamaan oppaiden tekijöitä, rakentamaan ja testaamaan omia toteutuksiaan soveltamisopasta ja muita toteutuksia vasten ja saamaan tukea sekä toteutukseen että tulkintoihin. Pääasiallinen tarkoitus on varmistaa, että itse soveltamisopas on sisällöltään riittävä ja ymmärrettävissä ja että eri toimijat ymmärtävät sen keskenään samalla tavalla.

Työn alla olevat sovaltamisoppaat ovat niinkutsuttuja artikla-14 kategorioita, eli:

• Patient summary (EPS)
• Medication prescription & dispense (MPD)
• Medical images and reports (imaging)
• Laboratory result report (laboratory)
• Hospital discharge report (HDR)

Kukin näistä on EEHRxF-kontekstissa mallinnettu kolmella eri tasolla:
Harmonised dataset (eHealth Network guidelines)
Code systems & value sets (Xt-EHR logical information models)
Technical specifications (HL7 stakeholders)

Varsinaisten teknisten EU-soveltamisoppaiden rinnalla on kustakin kategoriasta olemassa myös kansainväliset IHE-soveltamisoppaat, jotka kuvaavat tarkemmin roolit ja transaktiot.

Soveltamisoppaita ja niihin liittyviä toimijoita on paljon, ja kokonaiskuvan hahmottaminen oli ainakin henkilökohtaisesti hieman haastavaa. On toki ymmärrettävää, että standardoinnin eri vaiheet ja vastuut on rajattu. Käytännössä implementoijalle asti relevantteja ovat kuitenkin lähinnä vain tekniset spesifikaatiot. – Joonas

HL7 Europe on saanut julkaisuvalmiiksi vasta yhden soveltamisoppaan. Se on laboratoriotuloksia koskeva HL7 Europe Laboratory Report. Tuota opasta ja siihen liittyviä toteutuksia oli siis tarkoitus testailla, mutta tuohon varattu aika kuluikin itse oppaan ja siihen liittyvän sovellusekosysteemin esittelyyn sekä jatkokehitystarpeista keskusteluun.

Käytin itse keskustelun lomassa ajan hyödyksi ja toteutin pari labraraporttia omien labrakäyntieni tulosten pohjalta. Omien kokemusteni pohjalta oppaan määrittelemä raportti oli toteutettavissa, mutta jotkin kohdat jäivät hieman arvailun varaan. Jätin palautetta oppaan versionhallintajärjestelmään. – Mikael

Working Group Meeting

Suurimman osan koko tapahtuman ajasta vei Working Group Meeting. Kuten HL7 Internationalin vastaavissa tilaisuuksissa, päivät on jaettu neljään neljännekseen, joita erottavat kahvitauot ja lounas. Sekä neljännesten virallisissa osuuksissa että tauoilla, päivällisillä ja aamiaisilla keskustellaan, väitellään, lisätään yhteistä ymmärrystä, sovitaan eri mieltä olemisesta, löydetään yhteisesti hyväksyttyjä ratkaisuja ja toisaalta jäädään jumiin, välillä olennaisissa ja välillä vähäpätöisissä asioissa, välillä metakeskusteluun. Samalla opitaan rakentamaan luottamusta ja tuntemaan toisia, jotta myöhemmin etätapaamisissa, Zulipissa tai jossakin versionhallintajärjestelmän kommentissa on helpompi tulkita, onko toinen tosissaan ja onko kyseessä hänelle oikeasti tärkeä asia.

Käsiteltäviä asioita on paljon, eikä ole ketään, jota jokainen asia kiinnostaisi. Mutta silloin, kun käsitellään itselle etäistä asiaa, voi joko opiskella sitä asiaa tai seurata vain pienellä huomiolla ja keskittyä vaikka omien sähköpostien plaraamiseen.

Vähän samaa siis kuin esimerkiksi HL7 Finlandin teknisen komitean kokouksissa. Mutta ollaan ihan fyysisesti läsnä ja vastaavia kokouksia on siis kaksi päivässä, kolmen päivän ajan. Ja lisäksi vielä ne päivälliset ja aamiaiset.

Laboratory Result

Ensimmäisen HL7 Europen julkaiseman FHIR-soveltamisoppaan osalta pääpaino oli sitä hyödyntävän ekosysteemiin esittelyssä ja jonkin verran testauksessa, mutta jatkokehityksestäkin puhuttiin. Esimerkiksi tekstuaalisten kuvausten ja niiden monikielisyyden osalta tehtiin joitakin esityksiä.

Eräs silmällä pidettävistä hankkeista on SYNDERAI, jolla HL7 Europe on generointut joukon todenmukaisia synteettisiä laboratorioraportteja. Kehitys on pohjautunut tekoälyyn, ja on varsin lupaavaa, kun yleiset Synthea-pohjaiset ratkaisut synteettisen datan generointiin ovat varsin US-keskeisiä. Generoidut testiresurssit ja visualisaatiot löytyy vi7eti-projektista.

EU-tasolla profiloidun synteettisen potilastiedon generointi on mielestäni tärkeää kaikille implementoijille. – Joonas

Tekstuaalisen kuvauksen (narratiivin) generointi oli lyhyesti tiiviin keskustelun kohteena.

On käsittääkseni totta, että mikä tahansa FHIR-resurssi voi sisältää sellaista tekstuaalista tietoa joka ei kulje rakenteisessa muodossa ollenkaan. Tämä ei kuitenkaan saa olla este sille, että rakenteisesta tiedosta voidaan generoida tarkoituksenmukainen tekstuaalinen kuvaus. Ihmisluettavuus on syvällä FHIR-standardin arvolupauksessa, vaikka se onkin ikävän usein unohtunut soveltamisoppaita kehittäessä. Olisikin mielestäni suositeltavaa, varsinkin näin kaksikieliselle maalle, harkita kuinka rakenteinen ja ei-rakenteinen tieto voidaan molemmat esittää ihmisluettavasti. – Joonas

HDR/EPS/Base

Hospital Discharge Report (HDR), European Patient Summary (EPS) ja European Base Profiles (perusprofiilit) oli niputettu yhdeksi kokonaisuudeksi. Potilastietojen yhteenvedosta keskusteltiin vain hyvin vähän, perusprofiileja sivuttiin hieman tarkemmin ja pääosan huomiosta vei HRD, jonka soveltamisopas on aktiivisesti työn alla.

Tapaamisessa saatiin sovittua tiettyjen LOINC-koodien käytöstä ja joidenkin tarvittavien koodien “tilaamisesta” LOINC-koodistoon. Perusprofiilien osalta pohdittiin oman ydintyöryhmän perustamista. HDR:n osalta saatiin ratkottua useita avoimia asioita. Lisäksi päätettiin, että viikottaiset etätapaamiset järjestetään jatkossa niin, että joka toinen viikko käsitellään kaikki yhdessä yhteisiä asioita ja joka toinen viikko jakaudutaan pienryhmiin (Teamsin Break-out Rooms) työstämään asioita pienemmissä ydinryhmissä. Tällä pyritään välttämään leipiintymistä ja ajanhukkaa, joka aiheutuu siitä, että kolme tai neljä henkilöä jauhavat jotakin asiaa puolen tunnin ajan ja ketään muuta ei kiinnosta.

Imaging Study Report

Kuvantamisen soveltamisoppaassa on suurempia toimijoita taustalla, mm. Philips ja GE Healthcare. Näillä toimijoilla on tarve saada asioita harmonisoitua Euroopan tasolla. Ryhmässä on vahva näkemys siitä, että toukokuuhun mennessä pitää olla valmiina kattava ja laadukas opas, jota voidaan testata kesäkuun IHE Connectathon -tapahtuman Plugathon-tapahtumassa. IHE-maailmassa Plugathon on kevyempi prosessi kuin tuotteiden virallisempaan sertifiointiin tähtäävä Connectathon, mutta sen arvellaan olevan riittävän hyvä demonstroimaan, että alan toimijat ovat kehitetyn määrittelyn takana ja että määrittely on riittävän laadukas sisällytettäväksi tulevaan EHDS-lainsäädäntöön. Pelkona taas on, että mikäli tuohon ei päästä, komissio määrittelee nuodatettavaksi jotakin ihan muuta tai jättää kaiken täysin avoimeksi. Näistä kumpikaan vaihtoehto ei ole toimijoille hyväksi.

Medication Prescription and Dispense

Tähänkin on soveltamisopas aktiivisessa työstössä HL7 Europen ja IHE Europen yhteistyönä. En itse seurannut soveltamisoppaan käsittelyä läheltä. Kuulin kuitenkin, että soveltamisoppaan osalta helpot kysymykset on ehkä jo käsitelty ja tässä tapaamisessa käytiin paljon “uskonnollista keskustelua” eikä saavutettu paljon merkityksellistä edistymistä. Jotakin kuitenkin, kuten kuinka kuvataan tilanne, jossa apteekki (tai farmaseutti) kieltäytyy toimittamasta lääkemääräystä eri syistä.

Lääkkeiden tunnistaminen ja luokittelu olivat useampaan otteeseen esillä. Alleviivaan tämän siksi, koska Suomessa ollaan toistaiseksi päädytty liittämään lääkkeen luokittelu MedicationKnowledge-resursseille. Tuntuu olevan lähes yksimielistä, että tuo resurssityyppi tulee tulevaisuudessa deprekoitumaan. Nyt kun kansallisten ratkaisujen kehitys on vielä kesken, olisi hyvä varmistaa, että mallinnamme lääketietoa kestävästi. Suosittelen seuraamaan varsinkin Viron kehityskulkua, koska siellä on sekä varsin Suomea vastaava sisältö että erityisesti lääkityksen osalta EU-kontekstissa johtavaa tietotaitoa. – Joonatan

Phoenix European Cancer Initiative / Common Cancer Model

WGM toimi jonkinlaisena lähtölaukauksena uuden, syöpään ja syövän hoitoon liittyvän soveltamisoppaan kehittämiselle. Kukaan suomalaisista ei osallitunut tätä soveltamisopasta käsitteleviin sessioihin, mutta raportin mukaan osallistujia oli 34, mm. sekä kliinistä työtä että tutkimusta tekeviä lääketieteen ammattilaisia ja teknisempiä toimijoita. Tapahtumassa saatiin aikaiseksi käsitemalli ja syöpään sairastumista ja hoitoa kuvaava aikajana. Näiden pohjalta on tarkoitus seuraavaksi työstää kattavampi looginen malli.

European Specifications – Nationally Implemented

Yksi kahden neljänneksen mittainen WGM-sessio paneutui siihen, kuinka eri jäsenmaissa on alettu valmistautua EHDS-lainsäädäntöön. Joissakin maissa on paneuduttu todella paljon, joissakin ei vielä ollenkaan. Paljon tuntuu riippuvan ajoituksesta. Mikäli EU:n tarpeet ja maan omat tarpeet ja kehitysaikataulut sattuvat kohtaamaan, on kyseessä usein ideaalitilanne. Vanhasta luopuminen on kaikille hankalaa, mutta EHDS voi antaa riittävän sysäyksen.

Itse kuulin vasta tuolla, että vain Suomi ja Tanska olivat EU:ssa äänestäneet EHDS-lainsäädäntöä vastaan. En osannut perustella enkä halunnut spekuloida syillä, kun niitä kysyttiin. – Mikael

Analytics on FHIR

SQL-on-FHIR on useamman järjestelmätoimittajan aktiivisen kehityksen kohteena, ja siihen panostetaan parhaillaan huomattavasti. Tekniikka on lopulta agnostinen sen suhteen, tallennetaanko FHIR-resurssit tietokantaan vai ovatko ne osa jotain ETL-prosessia. Kyseessä ei siis ole suinkaan jokin tietty FHIR-relaatiotietokanta. SQL-on-FHIR on rajapinta, jolla voidaan tarjota suuria määriä FHIR-resursseja helposti ulkoisten työkalujen käytettäväksi. Parquet-formaatin kehitys on tällä hetkellä käynnissä, ja kiinnostusta tuntuu löytyvän myös analytiikan kontekstissa FHIR ja OMOP -tietomallien siltaamiseen. On mielestäni todennäköistä, että SQL-on-FHIR tulee ottamaan merkittävän aseman toisiokäytössä. Suosittelen pitämään kehityskulkua silmällä.

SQL on FHIR -määrittely kuvaa ViewDefinition-resurssityypin, jonka avulla kerrotaan, kuinka FHIR-resurssi voidaan muuntaa yksitasoiseksi tietorakenteeksi, jolloin se on helpompi tallentaa tietokantaan.

Eteenpäin on menty siitä kun viimeksi aiheeseen perehdyin. Nykyään ilmeisesti mikä hyvänsä palvelin tai tiedosto voi olla tietokanta tai osa tietokantaa tietoallasratkaisussa. – Mikael

Computable guideline, measures and other knowledge content in HL7 FHIR

Olin mukana vetämässä lyhyttä katsausta Euroopassa käynnissä olevista hoitosuosituksia ja muuta kliinistä tietämystä mallintavista projekteista. Edustusta oli mukana seitsemästä eri maasta. Yleisesti voi todeta, että CQL-kehitys on ollut tähän asti lähtökohtaisesti US-keskeistä, ja keskittynyt lähinnä laatumittareihin. Euroopassa painopiste on päätöksentuessa. Vaikuttaaa toistaiseksi epätodennäköiseltä, että EU-tasolla luotaisiin jokin vastine Yhdysvaltojen CDS Connect -alustalle, joka tarjoilisi alustan tietämyksen luontiin ja jakamiseen. – Joonatan

Teknisesti nähtävillä on ollut jo pidemmän aikaa railo CQLn ja vaihtoehtoisten ratkaisujen, kuten SQL-on-FHIRn, välillä. Tämä on ymmärrettävää varsinkin laatumittarien osalta, joissa on tarpeen käsitellä satoja miljoonia potilaita. Kun skaalataan noin pitkälle, tarjoaa SQL-on-FHIR kertaluokkia paremman suorituskyvyn. Samalla julkisia esimerkkejä CQL-pohjaisesta päätöksentuesta on tarjolla valitettavan vähän. Parhaillaan ainakin WHO ja NICE työstävät CPG-on-FHIR -pohjaisia hoitosuosituksia, joista ei kuitenkaan pääse ottamaan mallia. Näin ollen ei ole ihme, että esimerkiksi Saksan Digi-POD, DISSOLVE-E ja CELIDA -projektit ovat kaikki päätyneet kiertämään CPG-on-FHIR lähestymistavan, ja mallintamaan päättelyn EBM-on-FHIR resursseilla. Seurauksena on syntynyt varsin mielenkiintoinen CPG-on-EBM-on-FHIR.

Useammassa keskustelussa nousi tarve tuoda nimenomaan tiede (EBM) ja päättely (CPG) lähemmäksi toisiaan. En kuitenkaan henkilökohtaisesti usko, että CPGn implementointi EBMn sisällä on kestävää. – Joonatan

Kliinisen tietämyksen mallintaminen on yhä turbulenssissa, ja odottaa hyviä julkisia esimerkkejä luomaan ladun jota seurata.

HL7 Europe terminology server

HL7 Europe on ottanut käyttöön oman terminologiapalvelimensa (https://tx.hl7europe.eu/), joka toimii syndikoinnin kautta yhteistyössä globaalin terminologiapalvelimen (https://tx.fhir.org/) kanssa. Kumpikin näistä pohjautuu FHIR-palvelimen referenssitoteutukseen. Syndikoinnin ajatuksena on, että paikalliset terminologiapalvelimet lisäävät omat terminologiansa ja/tai kielipakettinsa osaksi terminologiaketjua. Näin esimerkiksi Suomessa julkaistava uusi soveltamisopas voisi viitata globaaleihin koodistoihin, Eurooppalaisiin koodistoihin, kansallisiin koodistoihin, sekä paikallisiin koodistoihin, jotka löytyvät neljältä eri palvelimelta.

On mielestäni suositeltavaa, että HL7 Finland harkitsee Suomen kansalliseksi terminologiapalvelimeksi niin ikään samaa järjestelmää, jota HL7 Europe käyttää. Suorituskyvyltään ei referenssitoteutus varmasti ole paras, mutta parhaillaan se kuitenkin tukee varsinkin kielipakettejen syndikointia paremmin kuin kaupalliset palvelimet. Tuo toiminto on tarpeellinen silloin, kun paikallinen terminologiapalvelin lisää kielipaketin hierarkiassa lähempänä juurta määriteltyyn terminologiaan. – Joonatan

HL7 Europen terminologiapalvelin, kuten myös kansalliset koodistopalvelimet, eivät ole tarkoitettuja varsinaiseen potilasarjen ajonaikaiseen käyttöön, vaan totuudenlähteeksi soveltamisoppaiden julkaisuun. Ajonaikaiset järjestelmät tulisivat siis myös jatkossa hankkimaan omat terminologiapalvelimensa, ja synkronoimaan niiden sisällön.

Tuohon käyttöön suosittelen itse esimerkiksi Ontoserveriä referenssitoteutuksen sijaan, sillä se on suunniteltu vastaanottamaan tuotantokäytössä tarvittua kyselymassaa. – Joonatan

xShare Project Meeting

Yksi EHDS-lainsäädäntöä edistävistä hankkeista on x-Share. Hanke piti WGM-tapaamisen aikana kaikille avoimen kokoontumisen, johon Mikael meni kuulolle.

x-Share pyrkii luomaan eurooppalaisen “keltaisen nappulan”, jonka kautta yksilö voi saada terveystietonsa itselleen. Tapoja on alustavasti kolme:

• Tietojen lataus itselle rakenteisessa muodossa
• Reaaliaikaisen ja jatkuvan jaon salliminen sovelluksille
• Jako terveydenhuollon ammattilaiselle tai yksikölle salasanasuojattuna ja tietyksi ajaksi

Samoin tietojen jakamisen tasoja saattaa tulla useita. Esimerkiksi

• Kaikki tiedot, siinä muodossa jossa ne sattuvat järjestelmässä olemaan
• Tiedot kuvattuna EHDS:n viiden painopistealueen mukaan
• Kaikki tiedot hienojakoisessa FHIR-muodossa

Tapaamisessa puhuttiin näistä tasoista ja myös “Adoption Kit” -valmistelusta. Hanke pyrkii yhdessä juuri alkaneen XIA-hankkeen kanssa luomaan infopaketteja niin EU-kansalaisille, terveydenhuollon ammattilaisille, tietohallintopäättäjille (sairaaloissa ja ministeriöissä) sekä järjestelmä- ja sovelluskehittäjille.

Hospitals on FHIR

Viikon aikana järjestettiin myös satelliittitapahtumia. Yksi näistä oli Hospitals on FHIR -porukan työpaja tai infotilaisuus, joka järjestettiin Uphill-yrityksen uuden toimiston avajaisten yhteydessä. Meininki oli ehkä asteen hulppeampaa kuin HL7 Europen sessioissa ja väkeäkin oli paljon.

Hospitals on FHIR alkoi sairaaloiden vertaistukimeininkinä, mutta nykyään mukaan saa liittyä kuka vain. Ei maksa mitään ja pääsee seuraamaan FHIR-kehitystä ja -käyttöönottoja eri käyttötapauksiin. Halutessaan voi myös osallistua demojen toteutukseen tai ilmoittautua halukkaaksi kokeilemaan muualla kehitettyjä ratkaisuja.

Where are the Kanta people?

Eri maista oli tuolla eri määrä osallistujia. Joistakin ei yhtään, joistakin yksi, joistakin kymmenisen. Hollanti näytti suurimmalta poppoolta.

Jonkin verran varsinkin veteraaneilta tuli kysymyksiä siitä, missä muut suomalaiset ovat. Ilmeisesti aiemmin (viime vuosikymmenellä?) osallistuminen on ollut aktiivisempaa. Ei toki HL7 Europen WGM-osallistuminen, kun tapaamisia ei kai silloin ollut, mutta osallistuminen kansainvälisiin kuvioihin muuten.

THL:n Juha Mykkänen ja Heidi Peltotalo oli kyllä bongattu Ateenassa tammikuun lopussa. Mutta kysymys oli silti, “where are the Kanta people?”
En osannut vastata. – Mikael

What will happen to HL7?

Jenkkilässä on juuri nyt hyvin epävarmat ajat kaikille julkisorganisaatioille. HL7 International on saanut paljon tukea valtionhallinnolta. Jos tuo tuki nyt loppuu, mitä tapahtuu HL7:n toiminnalle ja standardien kehittämiselle ylipäänsä?

Tämän osalta keskusteluissa ilmeni paljon huolta. Joitakin toiveita ja ajatuksia oli siitä, että Eurooppa voisi ottaa suuremman roolin HL7:n kansainvälisissä toiminnoissa. Mutta löytyykö rahaa ja löytyykö tekijöitä?

WGM:n arvioitua runsaampi osallistujamäärä antoi toivoa siitä, että tekijöitä tarvittaessa löytyisi kyllä.

HL7 International WGM, Madrid

Seuraava hyvä tilaisuus edistää näitä samoja asioita on HL7 Internationalin WGM toukokuussa Madridissa. WGM on kolmasti vuodessa. Olikohan nykyään niin, että tammikuussa virtuaalinen, toukokuussa kiertävä ja syyskuussa aina Yhdysvalloissa.

Noissa on yleensä ensin FHIR Connectathon edeltävällä viikolla tai viikonloppuna ja sitten viikon arkipäivät kestävä WGM. Connectathoneissa koodataan ja kokeillaan, WGM:ssä opitaan ja keskustellaan.

Madridin tapahtuman ohjelmaa ei ole julkaistu vielä.

IHE Connectathon Week

Toukokuusta seuraava tilaisuus edistää näitä asioita on IHE Connectathon Week Wienissä heti juhannuksen jälkeen. Siellä ehkä vähemmän keskustelua ja enemmän tekemistä.

Useampi EU-hanke pyrkii järjestämään siellä projectathonin tai plugathonin. Itse Connectathon on siis formaali menettely, jossa varmennetaan, että järjestelmä toimii yhden tai useamman IHE-profiilin edellyttämällä tavalla. Projectathon on kevyempi menettely, jossa ei välttämättä ole yhtä raskasta testisettiä eikä ulkopuolisia tarkkailijoita, mutta jossa silti testataan järjestelmiä jotakin määrittelyä vasten ja hyödynnetään testi-infrastruktuuria. Plugathon on myös kevyempi menettely, jossa laitetaan järjestelmät vaihtamaan dataa keskenään ja katsotaan mitä tapahtuu.

Varsinkin kuvantamisen soveltamisoppaan päätekijät olivat vahvasti sitä mieltä, että soveltamisoppaan pitää olla valmis toukokuussa, jotta sitä päästään testaamaan ja validoimaan kesäkuussa projectathonissa. Tuon avulla pystytään validoimaan, että soveltamisopas on implementoitavissa ja riittävän laadukas ja että teollisuus on sen takana. Mikäli tähän ei päästä, on suuri riski, että EU ei pysty EHDS-sääntelyssä asettamaan soveltamisopasta vaatimukseksi, vaan asiat joko jäävät auki tai EU päättää toteuttaa jonkin määrittelyn itse tai tilata sellaisen jostakin.